Uusi rakas ja painipanoja

Minä olen 37-vuotias. Nimeni on Kalle ja olen homo sekä maanviljelijä – pelloillani kasvaa viljaa ja metsässä puita. Minulla ei ole elikoita, ei edes kissaa. Isäni on alkoholin pahasti dementoima ja asuu hoitokodissa. Äitini kuoli jo, kun olin kymmenen vanha. Otin tilamme hoitooni yhdeksän vuotta sitten. Jos en rakastaisi tätä kotiseutuani, olisin jäänyt kaupunkiin, jossa olin päässyt homoelämän makuun. Tämä paikkakunta on noin 13 000 asukkaan maanviljelyspitäjä. Homoihin en ollut täällä törmännyt ennen kuin joitakin vuosia sitten. Naapurini Risto eli Riku paljastui kunnon miehekkääksi homoksi.

Hän on nykyään pankinjohtaja, mutta kun tutustuin häneen ensi kerran, hän oli siellä pankissa kassavirkailija. Hän on opiskellut taloustieteitä ja valmistunut maisteriksi. Hän oli vasta muuttanut tänne eikä oikein tuntenut ketään. Minä hoidan tilani raha-asiat siinä pankissa. Kun menin jollekin asialle sinne pankkiin, polveni löivät heti loukkua nähdessäni ensi kerran tämän tummatukkaisen komistuksen tiskin takana. Oli lämmin päivä ja hänellä oli lyhythihainen kauluspaita, joka paljasti paitsi uskomattoman leveät hartiat, myös tosi lihaksikkaat käsivarret, varsinkin isot hauikset. Kaula oli paksu kuin painijalla ja naama suoraan mainoksesta reväisty. Hän kohteli minua kyllä asiallisesti, mutta ei juuri hymyillyt, näytti pikemminkin umpimieliseltä ja vähän äkeältä kuin olisi valmis vetämään minua turpaan. Ehkä se johtui siitä, että hän oli uusi paikkakunnalla ja arasteli alkuasukkaita. En voi sanoa, että olisin siinä saman tien rakastunut häneen, mutta päiväuniini ja runkkausfantasioihini hän kyllä tuli jo saman päivän iltana. Minä olen nimittäin mieltynyt tosi rajuun paneskeluun ja Rikusta olisi sellaisessa kunnon vastus.

Ensimmäisen vuoden aikana pääsimme jo jutteluasteelle ja teimme sinunkaupat. Olinhan aika tärkeä asiakas varsin varakkaana miehenä. Ei Riku silti paljon hymyillyt. Sen kuitenkin sain selville, että hän kävi ahkerasti uimahallin yhteydessä olevalla kuntosalilla. Niinpä aloin minäkin käydä – eihän tilaltani ollut kuntakeskukseen kuin kolmisen kilometriä. Oikeasti tietenkin, koska tunnustin ihastuneeni Rikuun. Onhan minulla toki omat painot ja nyrkkeilysäkki vanhaan navettaan kunnostamassani kuntohuoneessakin, että sen puoleen en olisi uimahallin kuntosalia tarvinnut. Selitin itselleni, että maanviljelijän työ on sen verran raskasta ja yksipuolista, että kunnostaan täytyy pitää huolta monipuolisesti. Minähän myös lenkkeilen ja pyöräilen sekä talvella hiihdän. Olenkin tosi hyväkuntoinen ja lihaksikaskin.

Aloin siis käydä siellä uimahallilla ja törmäsin aika usein Rikuun. Yleensä me tervehdimme muka iloisesti, kun toinenkin oli siellä. Huomasin, että hän saattoi tuijotella minua pitkään ja mietteliäänä. Hän tosin käänsi katseensa nopeasti, kun havaitsi minun huomanneen tuijottelun. Niin minäkin tein, kun tajusin hänen nähneen himokkaan pällistelyni. Silti taisimme molemmat esitellä komeita ja lihaksikkaita kroppiamme vähän sillä tausta-ajatuksella, että toisessa heräisi homokiinnostusta. Maltoimme toki auttellakin toisiamme kuntosalin puolella ihan asiallisesti ja uimme kilpaa alamittaisessa altaassa. Mutta kyllä Riku pyöri ajatuksissani nimenomaa himoittavan seksikkäänä jätkänä ja olin tosi ihastunut häneen.

Rupattelimme kaiken maailman asioista, myös yksityisistä. Niin sain tietää, että hän ei ole parisuhteessa kenenkään kanssa ja että hänellä ei ole kunnon asuntoa. Vuosi myöhemmin sain tietää, että lähin naapurini, leskirouva halusi luopua omakotitalostaan. Se on aika uusi ja hyväkuntoinen. Vihjaisin asiasta Rikulle ja hän innostui. Hän tuli katsomaan taloa. Hän ja rouva tykästyivät toisiinsa sen verran, että pääsivät sopuun myyntihinnasta. Kaupat lyötiin lukkoon ja Riku muutti parin viikon kuluttua tuohon vajaan sadan metrin päähän talostani. Olin tosi iloinen, kun ei täällä muutenkaan pahemmin noita ikätovereita enää ole, ei ainakaan lähinaapureina; ovat muuttaneet helpomman elämän perään kuka minnekin.

Olin Rikulla muuttoapuna. Oli helteinen lauantai. Poikamiehellä ei tietysti kovin paljon tavaraa onneksi ollut, hiki siinä silti ehti tulla. Hän tarjosi urakan jälkeen saunan ja kaljat. Saunassa olin tukehtua kuolaani, kun näin saunan hämärässä sen isolihaksisen komistuksen alastomana ja iso kyrpä roikkui puolessa reidessä. Olinhan minä tietysti nähnyt hänet ilkosillaan uimahallinkin saunassa, mutta jotenkin nyt tilanne oli ihan eri tavalla intiimi. Sitten, piinallista kyllä, hän alkoi kysellä – hyvin varovasti – minun henkilökohtaisia asioitani:

– Ei sulla oo emäntää tuolla tilallasi?
– Äh, ei oo. Eikä tuu.
– Miksei? Tollanen komea ja varakas jätkä saisi kenet tahansa milloin tahansa, Riku mutisi hiljaa.
– Uuh, onhan niitä tyrkylle tulijoita ollut liiankin kanssa, mutta en minä akkaa halua. Miksei itselläs oo? Sääkin oot hyvintoimeentuleva ja komea sälli. Moni neitokainen kuolaa takuulla sun perääs.
– Siinähän kuolaavat. Mihin mies eukkoa tarttee? Varsinkaan sellaista, jolla on leuka kuolasta märkänä.

Naureskelimme hetken hysteerisesti tuota mielikuvaa, mutta sitten vaikenimme. Olisin tietysti osannut valistaa Rikua, mihin naista voi käyttää tai ainakin sen pillua. Kyllä minä sen verran asiasta tiesin, vaikken ollut itse koskaan kokeillutkaan. Vaan enpähän kehdannut. Ähkyimme lauteilla hikisinä ja taisimme molemmat miettiä omaa salaisuuttamme, josko sen uskataisi ottaa puheeksi. Minä en ainakaan aikonut pukahtaakaan homoudestani. Olisin varmaan karkoittanut Rikun ja hyvin alkaneen kaveruutemme. Jatkoimme siis saunomista, vihdoimme toisemmekin ja lopulta pesimme toistemme selän. Siinä vaiheessa aloitimme toistemme lihasten kehumisen. Riku pyöritti pesurukkasta selässäni ja kuiskasi käheästi kuin kurkkua kuristaisi:

– Hitto, ku sulla on komeat selkälihakset.
– Tykkäätkö? On tullut joutessani treenattua.
– Heh, oot ollu tosi ahkera. Sulla taitaa olla paljonkin joutoaikaa. Nää pakaratkin on tosi tiukat.
– No juu, kun en oo paljon ehtinyt perseelläni istumaan ja sitä levittämään. Vaihdetaan paikkoja niin, että määkin pääsen ihailemaan sun persettä.
– Älä sitten vain silmiäs käytä. Se tykkää kunnon kourimisesta.
– Vau, se kyllä onnistuu. Tykkään olla kovakourainen, kun käsittelen äijien perseitä.
– Ai? Ootko paljonkin päässyt niitä kourimaan?
– No jaa, en nyt pitkiin aikoihin. Nuorempana enemmänkin.
– Tuota, ymmärränkö nyt oikein? Siis tarkoitatko, että sää oot homo?
– Äh, haittaisko se sua?
– Ei pätkääkään! Tota… mää oon itsekin ollut miehen kanssa. Tarkoitan, että siis määkin oon homo. Täällä päin sitä ei vain oikein arvaa julkisesti julistaa.
– Viisasta. En määkään ole sitä itsestäni täällä muille paljastanut.
– Öh, kun sää oot noin komea ja hemmetin seksikäs lihaskimppu, niin voisitko ajatella, että voisimme harrastaa seksiä keskenämme?
– Jumalauta, Riku, mää oon nähny susta villejä päiväunia ekasta tapaamisestamme lähtien.
– Heh, villejä vai? Taidat tykätä raisusta paneskelusta?
– Totta vitussa, mutta voin ottaa rauhallisestikin, jos sää et halua kovaa käsittelyä.
– En mää mikään hellyyden kipeä kuiva oljenkorsi oo. Voin itsekin käsitellä sua melkoisen voimaperäisesti.
– Hitto, kuulostaa lupaavalta. Mää oon versa, mutta tykkään olla enemmän top. Entä sää?
– Mullekin käy molemmin päin.

Siinä vaiheessa huuhdoimme suihkun alla hiet toisistamme. Tilanteen saama käänne innosti meidät hekottelemaan onnesta. Yhtään arastelematta kietouduimme tiukkaan halaukseen. Kumpikin käytti voimaa niin, että luut rutisivat. Leuka toisen olkapäällä, huulet hamusivat kaulansyrjää, parran sänget rahisivat vastakkain. Hakkasimme etumuksimme toisiinsa. Ei kestänyt kuin hetken, kun kummankin kyrpä seisoi kireänä ja vaativana. Puuskutin hulluna himosta:

– Nyt pitää saada persettä!
– Joo. Eh… tota noin, ei ku… tai mulla ei oo kortsuja eikä liukastetta.
– Uh, hitto mulla ois liukkaria kotona muttei kortsuja, kun ei oo ollu vuosiin tarvis.
– Miks kuitenkin liukkaria?
– Se on kätevää runkatessa. Ei pala kullinvarsi rakoille, vitsailin ja puristin Rikua tiukasti.
– Heh, täytyypä kokeilla. Mites nyt tehdään? Tuskin tästä malttaa lähteä sitä liukastetta hakemaan.
– Mää voisin nylkyttää kyrpääni sun komeisiin vatsalihaksiin.
– Heh, ja mää omaani sun pakaroihin.
– Okei. Hommiin ja heti!

Salamana Riku kaappasi minut niskalenkkiin ja painoi ylävartaloni kumaraan. Hän kierähti taakseni, puristautui tiukasti selkääni ja alkoi hinkata kyrpäänsä pakaroihini. Hän huohotti ja ähkyi. Hän kiihdytti lantionsa vauhtia ja voimakkaat iskut saivat minut horjahtelemaan niin, että jouduin ottamaan molemmilla käsillä tukea kaakeliseinästä. Oma vehkeeni sojotti kireänä ja valutti kiimalimaa. Nautin Rikun rajuhkoista otteista ja voimasta. Puuskutin ja vikisin kuin ansaan jäänyt eläin samalla, kun tykkäsin touhusta älyttömästi. Yllättäen Riku alkoi kiroilla ja herjata minua:

– Uuh… voi vittu… huhuh… ah… saatanan hinttihuora… helvetin hinttari… nyt saat kovaa miestä…
– Ah… aaa… jumalauta… sinäkö muka kova mies… etkö parempaan pysty…
– Yngfff… täh? Kaipaatko kovempaa käsittelyä… vitun jätkä…

Hän alkoi nylkytyksen ohella hakata nyrkeillä kylkiäni eikä mitenkään kiltisti. Se sattui sen verran, että uhkasin vetää häntä turpaan. Vihaiset ja rivot puheemme kiihottivat molempia. Riku kiihdytti vauhtinsa hurjaksi ja lopulta karjui suoraa huutoa tulevansa. Tunsin kuuman liemen tunkeutuvan väliimme alaselkääni. Hän jäi hetkeksi selkääni tasoittelemaan hengitystä ennen kuin suoristautui jaloilleen.

Minäkin oikaisin itseni. Seisoimme siinä hetken huohottavat naamamme vastakkain. Vedin äkkiä litsarin Rikun poskeen ja kamppasin hänet selälleen pesuhuoneen lattialle. Ennen kuin hän ehti tehdä mitään, rojahdin hänen päälleen. Aloin saman tien hieroa kovaa kaluani hänen tiukoille vatsalihaksilleen. En edes yrittänyt olla hellä tai hillitä kiihkoani. Hän puristi kätensä ympärilleni ja alkoi hieroa jaloillaan kinttujani. Toisella kädellä hän välillä repi minua tukasta ja kiroili ankarasti. Hän kiemurteli allani rynkytystäni vasten. Haukuimme taas toisiamme kuin raivona. Että minä rakastin sitä menoa! Se oli jotenkin miehekästä. Alistin sitä jätkää ihan hurmiossa. Välillä ehdin nuolemaan hänen kaulaansa ja survomaan kädellä hänen naamaansa. Ja sitten lopulta karjuin suoraa huutoa ja ammuin mällit niille vatsalihaksille.

Kierähdin Rikun viereen kaikkeni antaneena. Hän kohottautui vähän vetäisi nyrkillä tosi kovaa palleaani. Ärsyynnyin ja seurauksena oli hilpeä nahistelupaini siinä lattialla. Siis oikeasti hilpeä, me nimittäin äidyttiin naureskelemaan siinä tohinassa, siinä ei totisesti ollut pätkääkään taistelumeininkiä. Emmekä me sitä pitkään jatkaneet edes, kun nousimme ja menimme kaulakkain suihkuun. Pesimme toisemme spermajäljistä ja kapusimme sitten takaisin lauteille hikoilemaan. Riku huokaisi:

– Hitsi, että oli mahtavaa nylkyttää sua.
– Ja sua. Aivan saatanan hienoa, että löysimme toisemme homoinakin.
– Sanopa muuta. Ja vielä kovina sellaisina. Kunnon miehinä.
– Jotka kestävät rajuakin käsittelyä. Tai siis en kai ollut liian kovakourainen?
– Et ollenkaan. Kestäisin kovempaakin menoa, Riku vakuutti.
– Hyvä. Odotahan kun pääsen tunkemaan kyrpäni sun perseeseen.
– Ja mää sun. Kumpi hankkii niitä kortsuja?
– Mää voin aamulla käydä kaupoilla, lupauduin, kun muutenkin oli asiaa keskustaan.
– Tuo niitä sitten niin, että riittää kans.

Naurahdin, kaappasin Rikun pään kainalooni ja pörrötin hänen hiuksiaan. Pikku hiljaa maltoimme lopetella saunomisen. Riku yritti houkutella minua jäämään yöksi, mutta silloin en vielä jäänyt. Sovimme, että soittaisin hänelle, kun palaisin asioilta, ja hän tulisi vaihteeksi minun luokseni. Marssin sen vajaan sadan metrin matkan kotiini ja jätin hänet purkamaan tavaroitaan. Olin tosi onnellinen elämäni uudesta käänteestä.

Aamulla keli näytti sadetta ennakoivalta. Puuron syötyäni vedin kumpparit jalkaan ja nahkatakin niskaan, hyppäsin maasturiini ja ajoin kirkolle. Ostin runsaasti sapuskaa ja kaljaa, monta pakkausta kortsuja ja liukasta öljyä. Soitin Rikulle, että olin juuri lähdössä kotia kohti ja hän lupasi tulla luokseni saman tien. Kehotin häntä varustautumaan sadekeliin. Sen sanottuani taivas aukeni ja kunnon vesiputous syöksyi maahan. Perillä Riku seisoi maastokuvioisessa sadetakissa ja mustissa kumpisaappaissa taloni räystään alla. Yhdessä saimme ostokset nopeasti sisään. Seisoimme tuvassa vastakkain ja virnuilimme toisillemme. Hän murahti:

– Vittu jätkä, sää oot nahkatakissas ja kumppareissas saatanan pantavan näköinen.
– Haa, itse oot kuin joku taisteluvalmis sotilas.
– Mää muuten tykkäsin, kun eilen vähän painiskeltiin. Se oli jotenkin miehekästä, Riku virnisti uhmakkaasti.
– Niin määkin tykkäsin. Vaikka eihän me mitenkään tosissaan oteltu.
– Haluaisitko mitellä voimia tosissasi?
– Jumalauta, aina valmis. Mää oon aika kova äijä painissa, aloin uhota.
– Hah, sehän tietää tappelua!
– Käy päälle! Oon aina halunnut vääntää jonkun homon kanssa kumisaappaat jalassa.
– Voi vittu, senkin kumifettari, vaikka tykkään määkin kumikuteista. Tässäkö me painitaan? Tuvan lattialla?
– Niin. Tässä on tilaa, hihkaisin ja hyökkäsin hänen kimppuunsa.

Se oli melkoinen tömähdys, kun kaksi tällaista isoa jätkää syöksyi toisiinsa kiinni. Rikun otteet olivat heti tosi kovat. Hän käytti voimaa tosissaan. Niin minäkin. Hänen sadetakkinsa tuntui mukavan nihkeältä kourissani ja oma nahkatakkini natisi hänen otteissaan. Tepastelimme tiukassa pystypainissa pitkin isoa tupaani. Tavoittelimme kunnon otetta toisesta ja potkimme toistemme saappaita niin, että niiden varret vain läiskähtelivät vastakkain. Nappasin Rikusta niskalenkkiotteen ja yritin vetää häntä lattiaan. Hän pisti tiukasti vastaan ja yritti nostaa minua vyötäröotteella heittoon. Kummankin naama oli vääntynyt taisteluraivoon ja puuskutimme raskaasti kireistä leukapielistä – pääsi siinä kummaltakin sähiseviä kirouksiakin.

Tilanne ei tuntunut ratkeavan suuntaan eikä toiseen, kunnes äkkiä onnistuin kamppaamaan Rikun lattiaan. Seurasin perässä ja rojahdin hänen päälleen. Alkoi raju mattopaini. Pyörimme ympäriinsä kumpikin vuorotellen alla tai päällä tai poikittain vääntämässä. Välillä kumpikin huitoi nyrkeillä – ei pahoja osumia. Karjuimme tuvan täyteen vihaisia kirouksia ja raskasta huohotusta. Hetkittäin irtauduimme sen verran, että pääsimme polvillemme. Ehdimme siinä hikiset naamat äkäiseen kiukkuun vääntyneinä katsoa toisiamme leimuaviin silmiin, kunnes taas syöksyimme toistemme kimppuun. Yhdessä välissä sain Rikun pään saappaitteni varsien väliin puristuksiin. Yllättäen hän alkoi nuolla kumia ja samalla sai painettua toisen saappaansa haaroihini, jossa alkoi hinkata kuin runkkaisi täysillä seisovaa kaluani. Kurkotuin tarttumaan kourallani hänen haaroihinsa ja niin sielläkin seisoi kyrpä kai räjähtämäisillään, jätkän ukinasta päätellen. Emme jatkaneet sitä runkkaustouhua pitkään, vaan palasimme tosi taisteluun. Paiskoimme toisiamme ympäri lattiaa ihan raivopäisinä. Se oli aivan mielettöntä menoa, olin ihan hurmiossa. Lopulta sain niitattua Rikun alleni niin tiukasti, ettei hän vimmaisista ponnisteluista huolimatta päässyt enää irti. Sähisin hänelle:

– Saatanan jätkä, nyt luovutat! Ei hullukaan jaksa tapella pitempään.
– Kuinka kauan me sitten on väännetty?
– Vähän vaille puoli tuntia. Tuon seinäkellon mukaan.
– Ihan tosi? Onpa meillä sitten vähän vitun kova kunto, Riku puuskutti.
– Joo. Varsinkin sulla. Mulla meinasi jo lopahtaa, huokaisin. – Perse paljaaksi äijä! Nyt saat miehen kyrpää.
– Okei. Oonkin siitä jo ehtinyt haaveilla.

Nousimme ylös ja halasimme hellästi. Komensin Rikun nojaamaan ylävartalonsa pitkälle pirtinpöydälle ja paljastamaan komeat pakaransa. Otin kortsun ja liukasteen, jolla hoitelin hänen persereikänsä. Hän inahteli ja kiemurteli kiihottavasti. Vedin kortsun kalulleni ja liukastin sen. Sitten vain painoin terskaa peräaukolle ja aloin tunkeutua sisään, rauhallisella sitkeällä työnnöllä. Suoli pani sopivasti vastaan, mikä nosti kiimaani hurjasti. Riku ärisi ja kiroili kiukkuisesti kuin nauttisi väkevästä kyrvästäni, tai niin halusin uskoa. Painauduin hänen selkäänsä, sadetakki ja minun nahkatakkini nirhautuivat kiihottavasti vastakkain. Samoin meidän saappaidemme varret työntöjeni tahdissa, varsinkin kun kiihotin itseni melkoiseen rynkytykseen. Riku karjui kiukkuisia kirouksia, takoi nyrkeillä pöytälevyä että jymähdykset kaikuivat tuvassa. Pääni sumeni hurmiosta ja taoin lantiota hulluna sen jätkän pakaroihin. Perseestä kuului vauhdikasta litinää. Lopulta en pystynyt enää hillitsemään itseäni vaan ammuin vihaisesti karjahdellen mahtavat liemet kortsuun.

Vetäydyin Rikusta jalat vapisten ja hiki otsalla. Kaverinikin kohottautui uupuneen oloisesti. Huokaisin:

– Saatana, olipa mahtava pano.
– Uh, myönnetään. Sulla on upea kyrpä. Ja painikin oli tosi raju.
– Tykkäsitkö? Ettei ollut liian raisu ottelu?
– Ei musta ainakaan. Entä susta?
– Ei. Komean miehekästä voimien mittelyä. Sää olit yllättävän kova vastus.
– Sää se vasta kova olit. Mitä sanot, painitaanko jatkossakin?
– Hitto, totta vie. Miehiähän tässä ollaan. Haluatko nyt panna mua?
– Heh, jos painia ei tähän hätään tarvi. Ja voishan sitä paussin pitää.
– Otetaan kaljat ja mennään lämmittämään sauna.

Otimme tietävästi virnuillen mukaan panovehkeet oluiden lisäksi. Vaihdoin nahkatakkini kumiseen sadetakkiin. Koska saunallani ei ole suihkua, vedin vanhalta navetalta vesiletkun, josta täytimme padan ja ison saavin. Panimme tulet myös kiukaan alle. Istahdimme saunan kuistille räystään alle. Katselimme sateen ryöppyämistä viereisten koivujen oksille. Oli mahtavan rento tunnelma. Juttelimme kaikenlaista, kiittelimme toisiamme niin painista kuin rakastelusta. Pohdimme miehenä olemista, miten homous sopii miehekkyyteen sekä voimien mittelyä olennaisena osana miehisyyttä. Homoksi tunnustautuminen oli ollut molemmille aikoinaan tosi vaikea paikka. Kun sen oli lopulta tunnustanut, olo oli helpottanut hiljalleen. Varsinkin kun olimme alkaneet kasvattaa lihaksia miehekkyyttämme korostaaksemme. Kerroimme naurettavat ensi kokemuksemme miesten välisessä seksissä. Melkoista sähläystä, mutta eräällä tavalla tosi herkkää.

Siinä rupatellessamme hinkkasimme saappaiden varsia vastakkain. Niiden narina innosti meidät tunnustamaan kiihottavimmat fetissimme. Kumpaakin kiihotti paini, mutta myös saappaat, erityisesti kumiset. Minä kerroin rakastavani myös nahkakuteita. Riku sanoi olevansa valmis kokeilemaan niitä kanssani, jos samalla painisimme kumisaappaat jalassa. Minulla ei tietenkään ollut mitään sellaista vastaan, päinvastoin aloin samantien tulla kiimaan. Pullistelimme lihaksia ja toinen niitä sitten puristeli himokkaana huohottaen. Riku murahti:

– Hitto, mulla ei oo nahkakuteita mukana, mutta mitä sanot, otetaanko painimatsi tuossa nurmikolla?
– Meinaatko jaksaa, vaikka äsken toppuuttelit?
– Sun lihakset on niin kiihottavat, että kyllä sitä taas jaksaa.
– Heh, jos ei nahkapainia, niin onhan meillä kuitenkin sadetakit. Nurmi onkin läpimärkä.
– Haitanneeko tuo? Tullaanhan me taistellessa muutenkin hikeen. Ja pestään roskat sitten saunassa.
– Okei, jätkä, en aio päästää sua nytkään helpolla.
– Saatana, oonko mää sellaista kerjännytkään? Sää tässä tulet turpaas saamaan.

Nousimme seisomaan vastakkain siihen saunan edustalle. Tuijotimme toisiamme uhmakkaasti. Tartuimme toistemme olkavarsiin, puskimme toisiamme ja potkiskelimme saappaita. Riku sai kampattua minut maahan. Hän kaatui mukana ja rojahti koko painollaan päälleni. Minä tarrasin kaikilla raajoillani häneen ja ryhdyin vääntämään häntä päältäni. Seurasi hurmoksellista painia pitkin poikin märkää nurmea, sadetakit ja kumisaappaat hinkkautuivat toisiinsa. Riku taisteli suorastaan raivopäisenä. Olin kai sen verran uupunut edellisestä matsista ja panosta, että tuntui, etten mahda hänen voimilleen mitään, ainakaan kovin pitkään. Lopulta Riku puuskutti naama hiessä poikittain rintani päällä ja painoi kurkkuani kyynärvarrella. Samalla hän kouri haarojani, jossa kyrpäni oli turvoksissa. Päätin luovuttaa:

– Vittu en jaksa enää. Sää voitit.
– Niinhän mää lupasin. Perse paljaaksi, saatanan jätkä!
– Saunan puolella.

Autoimme toisemme pystyyn ja menimme saunan eteiseen. Lisäsin ohimennen puita kiukaan pesään ja totesin saunan olevan kohta kylpyvalmis. Riisuimme alastomiksi, mutta pidimme saappaat jalassa. Kumarruin nojaamaan matalaan rahiin ja Riku liukasti peräaukkoni. Hän kumitti kalunsa ja painoi terskaa reiälleni. Selvästi vielä väkivaltaisessa kiimassa hän survaisi kovan kyrpänsä sisääni. Parkaisin tosi äänekkäästi ja selkäni köyristyi kaarelle. Riku alkoi repiä tukkaani ja hakata kylkiäni. Hän kiroili kiukkuisena. Hän rynkytti melkoisen rajusti ja vauhdilla. Saapasvarret vain läiskähtelivät vastakkain. Perseestäni kuului kiimaista litinää. Minä voihkin ja inisin, sillä se meno tuntui tosi hyvältä, nautin joka kyrvän liikkeestä. Hän alkoi lopulta karjua:

– Vittu, saatana, hinttihuora!
– Aah… ah… Haista paska, helvetin homo, vastasin ähkymiseni seasta. – Mää vedän sua lättyyn… kohta. Uuh… aijai…
– Kerjää armoa!
– Uuu… vitut kerjään…

Hän hurjistui entisestään ja repi tuskallisesti tukastani. Hänen työntönsä olivat niin rajuja, että olin lentää saappaistani. Kyrpä paisui perseessäni tosi paksuksi, hyvä että mahtui liikkumaan. Lopulta hän karjui, että tulee justiinsa ja mielettömällä rynkytyksellä tyhjensi pallinsa kortsuun.

Horjahdellen ja puuskuttaen irtauduimme toisistamme. Riku tuijotti minua silmät pystyssä ja huokaisi:

– Vittu, ei haittaa, vaikka tuon jälkeen vetäisitkin mua lättyyn. Saatanan mahtava pano.
– Heh, mää vedän sua turpaan vasta, kun alkaa tehdä mieli sun persettä. Nyt just en jaksaisi.
– Joo, toivutaan molemmat.

Riisuimme saappaat ja nousimme lauteille. Vähän siellä kaulailimme toisiamme ja uskallan väittää, että molemmat olimme onnellisia. Rupattelimme niitä näitä ja ennen kaikkea kehuimme toisiamme. Sovimme jatkavamme hurjaa suhdettamme edelleenkin ja vähintään yhtä rajuna, kun kumpikin sellaisesta miehekkyydestä tykkäsi. Sitä paitsi olemme kamppailuissamme kutakuinkin tasavertaisia. Voitot taitavat olla tasan.

Näin on menty. Suhde kukoistaa ja on pidetty muilta kuntalaisilta edelleen salassa. Toki he ovat huomanneet läheisen ystävyyden, mutta ei se tunnu ketään häiritsevän. Niin kuin eräs naapurin isäntä sanoi, on hyvä, että kaltaisellani nuorella viljelijällä on hyviä ystäviä, kun ei täällä niitä ikätovereitakaan liiemmälti ole. Ja mitä ihmettelemistä siinä on, että pankinjohtaja ja varakas maanviljelijä tulevat juttuun muutenkin.